Jokainen raskaus on erilainen ja menee erilaisia polkuja, joskus voi että menevät samaa kaavaa, joskus ei, yllätyksiä voi tulla - niin hyvässä kuin pahassakin.
Sairauteni takia myönnän vertailevani raskauksia keskenään paljon ja muistelen asioita esikoisesta.
Se miksi 22+0 on oma ensimmäinen henkilökohtainen etappini tässä raskaudessa, on se, että esikoisesta alkoi 21+5 ensimmäinen 3viikon sairaslomani töistä ja jatkuikin loppuun saakka!
Tässä vaiheessa minulla oli myös "täydet" albetol lääkitykset jo päällä ja lisänä adalat 100mg,
NYT minulla _ei_ ole täysiä- eikä lisälääkityksiä vielä, enkä ole sairaslomalla! Eli näen tämän riemuvoittona itselleni! ja toki toivon avoimesti että se olisi hyvä asia ja merkitsisi ehkä ns parempaa lopputulosta, eli viikkojen määrää :)
Esikoisesta tässä vaiheessa paineet huiteli kokoajan 140/90, 150/100 tietämillä,
nyt mittauksissa ainoastaan aamumittaukset ovat hieman korkeammat ja neki alle nuiden lukujen, mutta säännöllisellä lääkityksellä ne ovat pysyneet aisoissa, ja toivottavasti pysyvät vielä pitkään
Olen pyrkinyt vaikuttamaan verenpaineisiin myös ruokavaliolla, vuoroin paremmalla ja vuoroin kehnommalla menestyksellä.
Mutta eli siis olen tehnyt ahkerasti vihersmoothieita ja mehuja - jotka madaltavat verenpainetta hyvin.
Olen myös yrittänyt vältellä liika herkkuja ja ns huonoja ruokia, mutta se on välillä tosi hankalaa kun mieliteot on kovia mutta olen välillä onnistunut ihan hyvinkin! :)
Toivottavasti yhtäkkistä romahtamista ei tulisi, mutta koskaan ei voi tietää, silti iloitsen nyt tästä etapista ja lähden surauttamaan itselleni aamusmoothien kohta, pienikin potkii masussa niin maan perkuleesti jo hyviä huomenia <3 :)
terkuin Mea
keskiviikko 28. helmikuuta 2018
maanantai 26. helmikuuta 2018
hormonit
Esikoisen aikana hormonit ottivat vallan n puolen välin paikkeilla mutta tässä raskaudessa kaikessa ollaan oltu hieman etuajassa, kuten tässäkin nyt, sillä olen ollut ehkä n rv 18 alkaen melkoisessa höykkyytyksessä tunteiden kanssa, itkettää ja naurattaa vuorotellen, hyvä ettei välillä ole eroa ottamassa ja seuraavaksi olisi rakentamassa taloa :D...
Eniten itkettää välillä huono omatunto esikoisen kanssa - kun ajatukset on jo välillä kiinteästi vauvassa ja kaikissa projekteissa, ja esikoinenkin vaatii huomiota. Yhtäaikaa haluaa revetä molempiin mutta ei pysty ja välillä itkee kun ei ehdi antaa huomiota niin paljon, ja välillä itkee kun ei saa asioita tehtyä ja alkaa stressaamaan - tukiverkot ei myöskään ole hullun vahvat ja avun pyytäminen on vaikeaa, niin välillä kuormittaa itseään liikaa.
Onneksi viikonloppuna oltiin koko perhe nauttimassa hotelliviikkonloppua ja tehtiin kaikkea kivaa, ihanaa ja hauskaa yhdessä, syötiin hyvin, uitiin, nauttiin! Esikoinen sai täyden huomion ja projektit odotti kotona!
Mutta alkaahan se arki taas, ja kokoajan pohtii, miten tämän saisi helpommaksi, toimivammaksi ja ja... mutta ei auta kun mennä näillä eväillä mitä on, yrittää nauttia hyvistä hetkistä ja antaa armoa huonoina, toki toivon että huonoja olisi kokoajan vähemmän ja vähemmän! :)
terkuin Mea 21+5
Hyvää alkavaa uutta viikkoa! :)
Yritän ehtiä tällä viikolla pohtia vielä niitä juhlatiloja! :)
Eniten itkettää välillä huono omatunto esikoisen kanssa - kun ajatukset on jo välillä kiinteästi vauvassa ja kaikissa projekteissa, ja esikoinenkin vaatii huomiota. Yhtäaikaa haluaa revetä molempiin mutta ei pysty ja välillä itkee kun ei ehdi antaa huomiota niin paljon, ja välillä itkee kun ei saa asioita tehtyä ja alkaa stressaamaan - tukiverkot ei myöskään ole hullun vahvat ja avun pyytäminen on vaikeaa, niin välillä kuormittaa itseään liikaa.
Onneksi viikonloppuna oltiin koko perhe nauttimassa hotelliviikkonloppua ja tehtiin kaikkea kivaa, ihanaa ja hauskaa yhdessä, syötiin hyvin, uitiin, nauttiin! Esikoinen sai täyden huomion ja projektit odotti kotona!
Mutta alkaahan se arki taas, ja kokoajan pohtii, miten tämän saisi helpommaksi, toimivammaksi ja ja... mutta ei auta kun mennä näillä eväillä mitä on, yrittää nauttia hyvistä hetkistä ja antaa armoa huonoina, toki toivon että huonoja olisi kokoajan vähemmän ja vähemmän! :)
terkuin Mea 21+5
Hyvää alkavaa uutta viikkoa! :)
Yritän ehtiä tällä viikolla pohtia vielä niitä juhlatiloja! :)
sunnuntai 25. helmikuuta 2018
Nälkä! Koko ajan nälkä!
Pahoinvointia ei ollut enää viikkoihin mutta kun vaihtui 20+ alkoi jatkuva nälkä, ihan kokoajan nälättää ja tuntuu ettei mikään riittäisi! Voisin istua pöydässä koko päviän :D
Oli kyse sitten suolaisesta ruoasta tai herkuista...
Yritän kovasti vastustella ruokahimoja vastaan mutta nälän tunteen kanssa on kieltämättä aika vaikeaa elää! tulee kärttyiseksi kun jatkuvasti nälättää...
Radin takia ei todellakaan sais edes kokoajan napostella mutta apua mitä tässä nyt tekis! Yritän syödä kovan nälän aikana porkkanaa, omenoita tms mutta kun ei ne vie nälkää! :D mitähän sitä keksisi!
Eniten maistuis tällähetkellä leipä, luonnonjogurtti, smoothiet ja ruoista pizza! ja ne ei-suositellut herkut kuten letut, jäätelö ja suklaa!....
Ensvkon neuvolaa ootellessa. hui!
Miten ootte saaneet hillityä nälkää parhaiten raskaana ollessa ettei söis kokoajan?
t. Mea
Oli kyse sitten suolaisesta ruoasta tai herkuista...
Yritän kovasti vastustella ruokahimoja vastaan mutta nälän tunteen kanssa on kieltämättä aika vaikeaa elää! tulee kärttyiseksi kun jatkuvasti nälättää...
Radin takia ei todellakaan sais edes kokoajan napostella mutta apua mitä tässä nyt tekis! Yritän syödä kovan nälän aikana porkkanaa, omenoita tms mutta kun ei ne vie nälkää! :D mitähän sitä keksisi!
Eniten maistuis tällähetkellä leipä, luonnonjogurtti, smoothiet ja ruoista pizza! ja ne ei-suositellut herkut kuten letut, jäätelö ja suklaa!....
Ensvkon neuvolaa ootellessa. hui!
Miten ootte saaneet hillityä nälkää parhaiten raskaana ollessa ettei söis kokoajan?
t. Mea
torstai 22. helmikuuta 2018
Nimijuhlat kotona, mökillä vai juhlatilassa?
Mä pohdin kaikkea aina tosi hyvissä ajoin koska tykkään pyöritellä asioiden huonot ja hyvät puolet, ettei sitten tule liian kova stressi kun "aika koittaa" vaan on jo joku haisu mitä aikoo tehdä :)
Olen siis jo hetken aikaa pohtinut tulevan palleron nimijuhlaa.
Esikoisella oli nimijuhlat n. 2kk iässä, ja se oli Helsingissä Radisson Blu Seaside hotellin Lounge juhlatilassa. Se oli silloin sairaala-arjen jälkeen aivan loistava ratkaisu; sillä ei tarvinnut itse tehdä muuta kuin ottaa mukaan koristeet ja saapua paikalle.
Hotellin puolesta oli catering ja henkilökunta hoiti kaiken esille ja pois. Kaikki siivous yms toki oli hotellin puolesta ja oltiin sovittu myös pöytä asettelu heidän kanssaan - sieltä tuli myös pöytäliinat, servetit yms.
Eli todella helppoa.
Itse toimme tilaan kukkakimput pöytiin, vieraskirjan, ja mukanamme tuli oma valokuvaaja ja laulaja.
Eli hotelli juhlatilassa pidetyissä juhlissa on paljon plussaa!
+ Ei itse siivoamista ennen eikä jälkeen
+ Kaiken saa tilattua hotellin kautta / henkilökuntaa on
+ Kaikinpuolin helppoa!
+ Yleensä hyvä sijainti!
Jos jotain miinusta pitää sanoa niin, juuri se että kun catering tulee hotellin kautta siihen ei pääse kovinkaan monipuolisesti vaikuttamaan; sieltä voi tilata sitä mitä listalla on. Sama koskee kakkuja ja muita jäkiruoka herkkuja; eli tarjottavista ei välttämättä saa ns oman näköisiä.
Toki sama miinus koskee juhlatilaa, siitä ei täysin kodikasta ja omannäköistä saa, koska kaikissa on omat rajoitteensa; toisissa on tauluja seinillä joita ei saa poistaa, joissain karseat verhot joita ei voi vaihtaa yms. mutta näiltä pitää sitten vain sulkea silmänsä ja koristella tila niin että saa mahdollisimman paljon omaa esille.
- Pakollinen catering (ei voi vaikuttaa tarpeeksi ruokiin)
- Juhlatilasta harvoin saa täysin omannäköistä
- Rauhallista imetyspaikkaa ei välttämättä ole / tai muuten vauvan hoito pistettä
Vaikka tulevan pienokaisen matka voi olla samanlainen kuin esikoisen, haaveilen silti, että nyt nimijuhlat saisi muualle kuin hotellin juhlatilaan. En sulje kokonaan pois vaihtoehtoa "juhlatila" mutta ehkä toivoisin juhlatilaa johon saa itse valita cateringin tai tuoda vaikka kokonaan omat tarjottavat ja puitteet olisivat ns neutraalimmat, jolloin oman tyylin saa paremmin esille.
Tilan vuokraan pitäisi kuulua siivoukset, astiat, pöytäliinat, kohtuullinen vuokra-aika!
Toki kun on kesä seuraavien juhlien kohdalle, en voi olla haaveilematta, saisko juhlat tällä kertaa kotiin?
Marraskuisen esikoisen kohdalla se ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta kun kaikkien olisi pakko olla sisällä ja vieraita oli n. 20, jolloin 8hlö ruokapöydässä pitäisi vuorotella tai osan syödä olohuoneessa ja se tuntui vieraalta ajatukselta kun juhlissa on iäkkäämpiäkin osallistujia niin halusi että kaikille on hyvät paikat istua ja syödä rauhassa eikä tarvi kytätä odottaako joku vuoroa tms.
MUTTA nyt _jos_ suomen kesäsäät suosisi, voisi juhla olla ulkona, pihalle teltta pitkällä pöydällä ja sivupöydälle tarjottavat, eikös? :)
Lisäksi pihallamme on lasitettu terassi jonka saa isolta sivulta auki, siellä voisi olla vieraskirja/lahjapöytä.
Pihallamme on myös leikkimökki ja hiekkalaatikko - jossa juhlan pienimmät voisi leikkiä rauhassa valvovan silmän alla kokoajan :)
Eli ei hullumpi idea? JOS säät sallii... mutta jos ei, niin... ongelma on sama kuin esikoisessa.
JOS juhlat pitäisi kotona:
+ Ihana tuttu, omannäköinen ympäristö
+ Saa toteuttaa tarjoilut juuri kuten haluaa
+ Ei aika rajaa juhlille
+ Pihaa johon mahtuu juhlateltta, lisäksi lapsille leikkimökki, hiekkalaatikko yms.
+ Ulkojuhlilla saisi rennomman tunnelman
+ Saisi oman pihan ihanannäköiseksi ja voisi laittaa paaaaaljon ihania kesäkukkia!
+ Anoppila naapuritalossa, autopaikkoja olisi siellä lisää + jääkaappi tilaa ja apukädetkin ihan vieressä :)
+ Taattu imetysrauha ja vauvanhoito tilat
+ koska koti pk-seudulla on varmasti vielä helppo saada valokuvaaja ja esiintyjä jos haluaa.
- Itse pitää siivota ennen ja jälkeen (tai käyttää siivoojaa)
- Säävaraus (suomen kesä?!) - sisätilat jos huono sää ja silloin on ahdasta!
- Henkilökohtaisesti juuri meidän pihalle pitäisi tehdä vähän pihahommia ennen juhlia että olisi oikein siistissä kunnossa (kukkapenkit, ja pensas aita kuntoon, kesäkukkia paljon!terassi pitäisi käsitellä ja terassi aita maalata...)
- Rajallinen määrä astioita
Kesäjuhlia kun haaveilee, olen yhtenä ajatuksena miettinyt myös että entäs jos juhlat olisi mökillä! Meidän perhe osti mökin n 1.5vuotta sitten, eli aika tuore tapaus on. Ihana kaunis mökki järvenrannalla, päämökki yli 100m2, vierasmökki + rantasauna.
Haaveilen että sinne saisi sään salliessa ison teltan myös pihalle, mutta jos sää ei salli, niin päämökissä on 8 hlö ruokapöytä, lasitetulla ja lämmitetyllä terassilla mahtuu myös syömään 8 hlöä hyvin, eli ruokapaikat olisi jopa helpommin järjestettävissä kuin kotona!
Mutta jos ulkona voisi syödä, teltta sinne, kesäkeittiö on rannassa, jossa voisi olla noutopöytä ja grilli.
Vähän kesäkukkia ovelle, muuten ei tarvitsisi pihaankaan nähdä vaivaa koska on luonnontilassa ja osittain metsäinen, eli hyvä juuri sellaisenaan! :)
MUTTA... sijainti on tietysti hieman haastavampi, joillekin paikalle tulo saattaa tuottaa ongelmia jos ei järjestä kuljetuksia paikan päälle.
Ja entäs majoitus? Pitäisikö meidän majoittaa kaikki? Se olisi kyllä ongelmallista; päämökkiin mahtuu mukavasti meidän lisäksi max 4hlö, vierasmökkiin menee yksi 4-5hlö perhe tai kaksi pariskuntaa, saunamökkiin menee pariskunta.. Mihin loput? Pitäisikö vuokrata asuntovaunu/auto pihalle lisäksi? jossa voisi olla yksi perhe... ja haluaisiko kaikki edes jäädä yöksi sinne? ja miten se vaikuttaisi juhlien aikatauluun, jos osalla ajomatkaa kotiin pitkästikin...
Ja ne ketkä jäisi, niin menisikö juhlat koko illan kestitsemiseksi? vai olisiko virallisen osuuden jälkeen "itsepalvelu" osuus, ettei koko juhla menisi siihen että yötäpäivää passaat muita ja hoidat vauvaa... jos homma toimisi, voisi olla tosi hauskaa illan päälle grillailla iltapalaa, saunoa rannassa ja uida järvessä! JOS sää sallii...
JOS juhlat olisi mökillä:
+ Ihana ympäristö / maisemat
+ Päämökissä riittävä ruokailutila kaikille jos ulkona ei voi ruokailla
+ Voi itse päättää tarjottavista täysin
+ Illalla voi saunoa, uida, grillata - viettää laatuaikaa suomen kesässä
+ Takuuvarma rento tunnelma
+ Taattu imetysrauha ja vauvanhoito tilat
- Ennen ja jälkeen siivous
- Kylmäsäilytystila hyvin rajallinen
- Astia määrä rajallinen
- Sijainti osalle vieraista ?
- Majoituksen järjestäminen kaikille ja siitä seuraava jälkipyykki? (pyykkäys, tiskit, muu siivous??)
- Sijainnin takia cateringin, valokuvaajan ja esiintyjän paikalle saanti voi olla hankalaa, mahdotonta tai vaihtoehdot voi olla tosi minimaalliset... /tai helvetin kallista.
Että tämmöisiä pohtimisia.... :)
Millasia juhlia teillä on ollut tai missä olette olleet? :) Kertokaahan ajatuksia ja kokemuksianne! :)
Tämmöistä pohdintaa viikonloppua kohti! :) seuraavaksi pohdin kyllä juhlatilojakin pk-seudulta ihan varmana... kaikkia juttuja hyvä miettiä! :)
t Mea
Olen siis jo hetken aikaa pohtinut tulevan palleron nimijuhlaa.
Esikoisella oli nimijuhlat n. 2kk iässä, ja se oli Helsingissä Radisson Blu Seaside hotellin Lounge juhlatilassa. Se oli silloin sairaala-arjen jälkeen aivan loistava ratkaisu; sillä ei tarvinnut itse tehdä muuta kuin ottaa mukaan koristeet ja saapua paikalle.
Hotellin puolesta oli catering ja henkilökunta hoiti kaiken esille ja pois. Kaikki siivous yms toki oli hotellin puolesta ja oltiin sovittu myös pöytä asettelu heidän kanssaan - sieltä tuli myös pöytäliinat, servetit yms.
Eli todella helppoa.
Itse toimme tilaan kukkakimput pöytiin, vieraskirjan, ja mukanamme tuli oma valokuvaaja ja laulaja.
Eli hotelli juhlatilassa pidetyissä juhlissa on paljon plussaa!
+ Ei itse siivoamista ennen eikä jälkeen
+ Kaiken saa tilattua hotellin kautta / henkilökuntaa on
+ Kaikinpuolin helppoa!
+ Yleensä hyvä sijainti!
Jos jotain miinusta pitää sanoa niin, juuri se että kun catering tulee hotellin kautta siihen ei pääse kovinkaan monipuolisesti vaikuttamaan; sieltä voi tilata sitä mitä listalla on. Sama koskee kakkuja ja muita jäkiruoka herkkuja; eli tarjottavista ei välttämättä saa ns oman näköisiä.
Toki sama miinus koskee juhlatilaa, siitä ei täysin kodikasta ja omannäköistä saa, koska kaikissa on omat rajoitteensa; toisissa on tauluja seinillä joita ei saa poistaa, joissain karseat verhot joita ei voi vaihtaa yms. mutta näiltä pitää sitten vain sulkea silmänsä ja koristella tila niin että saa mahdollisimman paljon omaa esille.
- Pakollinen catering (ei voi vaikuttaa tarpeeksi ruokiin)
- Juhlatilasta harvoin saa täysin omannäköistä
- Rauhallista imetyspaikkaa ei välttämättä ole / tai muuten vauvan hoito pistettä
Vaikka tulevan pienokaisen matka voi olla samanlainen kuin esikoisen, haaveilen silti, että nyt nimijuhlat saisi muualle kuin hotellin juhlatilaan. En sulje kokonaan pois vaihtoehtoa "juhlatila" mutta ehkä toivoisin juhlatilaa johon saa itse valita cateringin tai tuoda vaikka kokonaan omat tarjottavat ja puitteet olisivat ns neutraalimmat, jolloin oman tyylin saa paremmin esille.
Tilan vuokraan pitäisi kuulua siivoukset, astiat, pöytäliinat, kohtuullinen vuokra-aika!
Toki kun on kesä seuraavien juhlien kohdalle, en voi olla haaveilematta, saisko juhlat tällä kertaa kotiin?
Marraskuisen esikoisen kohdalla se ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta kun kaikkien olisi pakko olla sisällä ja vieraita oli n. 20, jolloin 8hlö ruokapöydässä pitäisi vuorotella tai osan syödä olohuoneessa ja se tuntui vieraalta ajatukselta kun juhlissa on iäkkäämpiäkin osallistujia niin halusi että kaikille on hyvät paikat istua ja syödä rauhassa eikä tarvi kytätä odottaako joku vuoroa tms.
MUTTA nyt _jos_ suomen kesäsäät suosisi, voisi juhla olla ulkona, pihalle teltta pitkällä pöydällä ja sivupöydälle tarjottavat, eikös? :)
Lisäksi pihallamme on lasitettu terassi jonka saa isolta sivulta auki, siellä voisi olla vieraskirja/lahjapöytä.
Pihallamme on myös leikkimökki ja hiekkalaatikko - jossa juhlan pienimmät voisi leikkiä rauhassa valvovan silmän alla kokoajan :)
Eli ei hullumpi idea? JOS säät sallii... mutta jos ei, niin... ongelma on sama kuin esikoisessa.
JOS juhlat pitäisi kotona:
+ Ihana tuttu, omannäköinen ympäristö
+ Saa toteuttaa tarjoilut juuri kuten haluaa
+ Ei aika rajaa juhlille
+ Pihaa johon mahtuu juhlateltta, lisäksi lapsille leikkimökki, hiekkalaatikko yms.
+ Ulkojuhlilla saisi rennomman tunnelman
+ Saisi oman pihan ihanannäköiseksi ja voisi laittaa paaaaaljon ihania kesäkukkia!
+ Anoppila naapuritalossa, autopaikkoja olisi siellä lisää + jääkaappi tilaa ja apukädetkin ihan vieressä :)
+ Taattu imetysrauha ja vauvanhoito tilat
+ koska koti pk-seudulla on varmasti vielä helppo saada valokuvaaja ja esiintyjä jos haluaa.
- Itse pitää siivota ennen ja jälkeen (tai käyttää siivoojaa)
- Säävaraus (suomen kesä?!) - sisätilat jos huono sää ja silloin on ahdasta!
- Henkilökohtaisesti juuri meidän pihalle pitäisi tehdä vähän pihahommia ennen juhlia että olisi oikein siistissä kunnossa (kukkapenkit, ja pensas aita kuntoon, kesäkukkia paljon!terassi pitäisi käsitellä ja terassi aita maalata...)
- Rajallinen määrä astioita
Kesäjuhlia kun haaveilee, olen yhtenä ajatuksena miettinyt myös että entäs jos juhlat olisi mökillä! Meidän perhe osti mökin n 1.5vuotta sitten, eli aika tuore tapaus on. Ihana kaunis mökki järvenrannalla, päämökki yli 100m2, vierasmökki + rantasauna.
Haaveilen että sinne saisi sään salliessa ison teltan myös pihalle, mutta jos sää ei salli, niin päämökissä on 8 hlö ruokapöytä, lasitetulla ja lämmitetyllä terassilla mahtuu myös syömään 8 hlöä hyvin, eli ruokapaikat olisi jopa helpommin järjestettävissä kuin kotona!
Mutta jos ulkona voisi syödä, teltta sinne, kesäkeittiö on rannassa, jossa voisi olla noutopöytä ja grilli.
Vähän kesäkukkia ovelle, muuten ei tarvitsisi pihaankaan nähdä vaivaa koska on luonnontilassa ja osittain metsäinen, eli hyvä juuri sellaisenaan! :)
MUTTA... sijainti on tietysti hieman haastavampi, joillekin paikalle tulo saattaa tuottaa ongelmia jos ei järjestä kuljetuksia paikan päälle.
Ja entäs majoitus? Pitäisikö meidän majoittaa kaikki? Se olisi kyllä ongelmallista; päämökkiin mahtuu mukavasti meidän lisäksi max 4hlö, vierasmökkiin menee yksi 4-5hlö perhe tai kaksi pariskuntaa, saunamökkiin menee pariskunta.. Mihin loput? Pitäisikö vuokrata asuntovaunu/auto pihalle lisäksi? jossa voisi olla yksi perhe... ja haluaisiko kaikki edes jäädä yöksi sinne? ja miten se vaikuttaisi juhlien aikatauluun, jos osalla ajomatkaa kotiin pitkästikin...
Ja ne ketkä jäisi, niin menisikö juhlat koko illan kestitsemiseksi? vai olisiko virallisen osuuden jälkeen "itsepalvelu" osuus, ettei koko juhla menisi siihen että yötäpäivää passaat muita ja hoidat vauvaa... jos homma toimisi, voisi olla tosi hauskaa illan päälle grillailla iltapalaa, saunoa rannassa ja uida järvessä! JOS sää sallii...
JOS juhlat olisi mökillä:
+ Ihana ympäristö / maisemat
+ Päämökissä riittävä ruokailutila kaikille jos ulkona ei voi ruokailla
+ Voi itse päättää tarjottavista täysin
+ Illalla voi saunoa, uida, grillata - viettää laatuaikaa suomen kesässä
+ Takuuvarma rento tunnelma
+ Taattu imetysrauha ja vauvanhoito tilat
- Ennen ja jälkeen siivous
- Kylmäsäilytystila hyvin rajallinen
- Astia määrä rajallinen
- Sijainti osalle vieraista ?
- Majoituksen järjestäminen kaikille ja siitä seuraava jälkipyykki? (pyykkäys, tiskit, muu siivous??)
- Sijainnin takia cateringin, valokuvaajan ja esiintyjän paikalle saanti voi olla hankalaa, mahdotonta tai vaihtoehdot voi olla tosi minimaalliset... /tai helvetin kallista.
Että tämmöisiä pohtimisia.... :)
Millasia juhlia teillä on ollut tai missä olette olleet? :) Kertokaahan ajatuksia ja kokemuksianne! :)
Tämmöistä pohdintaa viikonloppua kohti! :) seuraavaksi pohdin kyllä juhlatilojakin pk-seudulta ihan varmana... kaikkia juttuja hyvä miettiä! :)
t Mea
keskiviikko 21. helmikuuta 2018
Puhelu munuaispolille
Vihdoin muistin soitella munuaispolille seurannastani. (kun nkl:llä ei ole enää omaa sisätautilääkäriä).
Soittoaika on aina niin lyhyt aamusta että se unohtuu helposti, varsinkin jos ei pääse ns järkiajassa läpi.
Hoitaja vastasi ja kuunteli asiani, ja lupasi jutella lääkärin kanssa ja palata asiaan viikon sisällä.
Soitti tulikin takaisin jo samana päivänä, ja sovittiin että ottavat kaikki kokeet kuukauden välein - ja jos itse huomaan verenpaine nousua tai muita oireita, olen yhteydessä aina sitten aiemmin. Seurantaa siis onneksi sai, vaikkei ultrauksia kuten esikoisessa mutta pääasia että on seurantaa - varmastikkin sitten konsultoivat keskenään jos on jotain epäselvyyksiä, ja pääsee sitten tarvittaessa nkl muihin tutkimuksiin jos tarvetta tulee.
Huh, nyt voin hiukan huokaista edes! Oma seuranta edelleen tärkeää tottakai mutta kyllä tämäkin auttaa minua! :)
terkuin huojentunut Mea
21+0
Soittoaika on aina niin lyhyt aamusta että se unohtuu helposti, varsinkin jos ei pääse ns järkiajassa läpi.
Hoitaja vastasi ja kuunteli asiani, ja lupasi jutella lääkärin kanssa ja palata asiaan viikon sisällä.
Soitti tulikin takaisin jo samana päivänä, ja sovittiin että ottavat kaikki kokeet kuukauden välein - ja jos itse huomaan verenpaine nousua tai muita oireita, olen yhteydessä aina sitten aiemmin. Seurantaa siis onneksi sai, vaikkei ultrauksia kuten esikoisessa mutta pääasia että on seurantaa - varmastikkin sitten konsultoivat keskenään jos on jotain epäselvyyksiä, ja pääsee sitten tarvittaessa nkl muihin tutkimuksiin jos tarvetta tulee.
Huh, nyt voin hiukan huokaista edes! Oma seuranta edelleen tärkeää tottakai mutta kyllä tämäkin auttaa minua! :)
terkuin huojentunut Mea
21+0
maanantai 19. helmikuuta 2018
asiaa tukisukista
Esikoisen raskaudessa turvotus alkoi ilmestyä puolessa välissä verenpaineen nousun myötä ja tukisukkia suositeltiin käytettäväksi... hankkiminen oli minusta hankalaa enkä täysin ymmärtänyt niiden käyttötarkoitusta ja sairaalasta eivät sukkia antaneet. Joten ne jäi.
Tällä kertaa olen fiksumpi ja on tarkoitus olikin ottaa käyttöön tukisukat ennen puolta väliä ja _ennen_ turvotuksia nimenomaan! haluan pitää kaikki keinot käytössä että riskit minimoituu ja kaikki helpotus on ainakin yritetty!
Mutta kyllä se tukisukkien hankinta edelleen tuntu hankalalta! Ei oikein tunnut tietävän mitä hankkisi...
Kyselin asiaa eri mammaryhmistä facebookissa, ja päädyin lopulta aloittamaan tukisukkien käytön _heti_ tuossa rv 14 paikkeilla, eli nyt olleet käytössä jo hyvän tovin!, moni suositteli! Kävin ostamassa perus tukisukat (polvisukat) kevyellä kompressiolla ihan stockalta, ja sitten tilasin "tukisukat-shop" nettikaupasta kasan sukkia - tämäkin muiden suosituksesta - ja valikoima oli kyllä ihan herkullinen! :)
Ajattelin että käytän nyt ensin näitä, ja jos käy niin että turvotuksia tulee eivätkä pysy näillä kurissa, konsultoin lääkäriä ja teetän sitten fysioterapeutilla vaikka sukat oman jalan mukaan ja lääkärin suosittelemalla kompressiolla.
Aluksi sukkien käyttö tuntui ahdistavalta, puristavalta mutta aika nopeasti sukkiin tottui.
Ainoa harmitus sukissa on ollut nyt se, että olen käyttänyt 3 paria sukkia vuorotellen nyt suht aktiivisesti n. 6-7viikkoa, ja kaksista sukista on jo pohja osittain kulunut hiutiksi ja alkaa kuultamaan läpi?? Siis näin lyhyessä ajassa? Ei oo kuitenkaan mitään ihan ilmaisia sukkia niin miettinytkin nyt, että onko normaalia että pitääkö tilata uus setti sukkia vai mennä muualle ostamaan josta sais kestävämpiä sukkia! :o
Muita ketkä käyttää tukisukkia? Millaisia ja mistä ostit? Kaikenlaisia kokemuksia saa jakaa :) kuulisin mieluusti myös sukkien kulumisesta :)
terkuin Mea
Tällä kertaa olen fiksumpi ja on tarkoitus olikin ottaa käyttöön tukisukat ennen puolta väliä ja _ennen_ turvotuksia nimenomaan! haluan pitää kaikki keinot käytössä että riskit minimoituu ja kaikki helpotus on ainakin yritetty!
Mutta kyllä se tukisukkien hankinta edelleen tuntu hankalalta! Ei oikein tunnut tietävän mitä hankkisi...
Kyselin asiaa eri mammaryhmistä facebookissa, ja päädyin lopulta aloittamaan tukisukkien käytön _heti_ tuossa rv 14 paikkeilla, eli nyt olleet käytössä jo hyvän tovin!, moni suositteli! Kävin ostamassa perus tukisukat (polvisukat) kevyellä kompressiolla ihan stockalta, ja sitten tilasin "tukisukat-shop" nettikaupasta kasan sukkia - tämäkin muiden suosituksesta - ja valikoima oli kyllä ihan herkullinen! :)
Ajattelin että käytän nyt ensin näitä, ja jos käy niin että turvotuksia tulee eivätkä pysy näillä kurissa, konsultoin lääkäriä ja teetän sitten fysioterapeutilla vaikka sukat oman jalan mukaan ja lääkärin suosittelemalla kompressiolla.
Aluksi sukkien käyttö tuntui ahdistavalta, puristavalta mutta aika nopeasti sukkiin tottui.
Ainoa harmitus sukissa on ollut nyt se, että olen käyttänyt 3 paria sukkia vuorotellen nyt suht aktiivisesti n. 6-7viikkoa, ja kaksista sukista on jo pohja osittain kulunut hiutiksi ja alkaa kuultamaan läpi?? Siis näin lyhyessä ajassa? Ei oo kuitenkaan mitään ihan ilmaisia sukkia niin miettinytkin nyt, että onko normaalia että pitääkö tilata uus setti sukkia vai mennä muualle ostamaan josta sais kestävämpiä sukkia! :o
Muita ketkä käyttää tukisukkia? Millaisia ja mistä ostit? Kaikenlaisia kokemuksia saa jakaa :) kuulisin mieluusti myös sukkien kulumisesta :)
terkuin Mea
perjantai 16. helmikuuta 2018
(Kunnallinen) Rakenneultra kuulumisia
Onhan tässä ultrissa rampattu :D
Mutta niin tein esikoisessakin, en malta olla ja kiva käydä pientä kuikkimassa säännöllisin väliajoin että kaikki hyvin, saada tietää koko arviot ja toki tässä puolen välin paikkeilla alkoi jo kovasti kutkuttamaan tieto "merkistäkin" ;)...
Kunnallinen rakenneultra oli rv20+1.
Esikoisen perusteella odotin kovaa tenttaamista verenpaineista, turvotuksista, sokereista (radin takia) ja yleisesti lääkkeistä keskustelemista erikoislääkärin kanssa, ja erikoislääkärin tekemää ultraa...
Joten hämmästys oli suuri, kun vastassa oli "vain" kätilö eikä muita. Mutta IHANA kätilö olikin, niin lämminhenkinen ja lempeä, selvästi omalla alallaan ja rakasti hommaansa. Kun hän ultrasi, hän jutteli niin elävästi pienestä, ihan kuin hän olisi jo syntynyt ja olisi siinä! Mieskin kiinnitti tähän huomiota ja kehui myöhemmin että olipas ihana kätilö.
Mutta, en siis hämmästellyt kätilölle mitään tätä ettei ole erikoislääkäriä eikä mitään, mutta lopussa kysyin huhtikuun ajanvarauksesta että osaako neuvoa miksei sinne ole tilattu mitään kokeita vaikka sairauskin on, ja aikakin on aika myöhään ottaen huomioon esikoisen aikaisen syntymän.
Kokeita varten hän neuvoi soittamaan tiettyyn numeroon ja tiedustelemaan sieltä asiaa, mutta muuten hän osasi kertoa ettei heille ole _enää_ ollenkaan omaa sisätautilääkäriä (kuten esikoisen aikana oli) joka seuraisi mua tai muuta sisätautisairaita, niin siksi kokeitakaan ja aikaisempia kontrolleja ei ole varmaan järjestetty ollenkaan.
Pieni kylmä kauhu kyllä meni lävitseni. Ei sisätautilääkäriä ollenkaan?
Soittelen mahdollisimman pian munuaispolille ja pyydän seurannan jatkamista tiiviimmin (sanoivat viimeksi että nkl hoitaa jatkossa raskauden takia seurannan koska heillä on oma lääkäri), että jospa he ottaisivat tästä kopin, koska onhan se aika pelottavaa kun esikoisessa oli eka kontrollipuhelu jo alle rv20, ja nyt eivät ota mitään kokeita eikä kantaa ennen rv28... ja kun kontrollit alkoivat, seurasivat hyvin tiiviisti 3vkon välein,
ja synnytyksen jälkeen seuranta oli tiivistä ja hoito hyvää - ja tapasin sisätautilääkärin useamman kerran sinä aikana kun osastolla olin. Mitenhän nyt käy? Erityisesti vielä synnytyksen jälkeen?
Mulla on korkea luotto munuaispoliin että varmasti pyynnöstä seuraavat raskausaikana hyvin mutta entäs sitten syntymän jälkeen? Mitä sitten tapahtuu kun synnytysosastolla ei ole asiaan perehtynyttä lääkäriä ollenkaan joka neuvoo ja valvoo ? toivottavasti mitään ei satu!
Saatto vähän tulla stressiä :D :/
Ainiin, se ultra ;)
Vauva oli edelleen poika ;) hyvin esitteli meille kätilö paikat.
Kätilö ultrasi tosi pitkään ja hartaasti, liikutteli vauveli masun päältä pitkän ajan jos ei nähnyt jotain kunnolla että kaikkeen saadaan varmuus, sydämen ja aivot tutki hyvin, katsoi ja mittasi luut, tutki kädet, jalat, kasvot... Saatiin ihania kuvia muistoksi! :)
Aivan mahtava fiilis jäi! versus esikoisen ru:hun.... Kaikki hyvin edelleen, onneksi. Pikku ukko oli kovalla liikekannalla kokoajan mutta vaati paljo suostuttelua kunnollisiin asennon vaihtoihin. :)
Hyvä fiilis jäi molemmilla, ja matkalla juteltiinkin jo nimestä.... :D
Mutta niin tein esikoisessakin, en malta olla ja kiva käydä pientä kuikkimassa säännöllisin väliajoin että kaikki hyvin, saada tietää koko arviot ja toki tässä puolen välin paikkeilla alkoi jo kovasti kutkuttamaan tieto "merkistäkin" ;)...
Kunnallinen rakenneultra oli rv20+1.
Esikoisen perusteella odotin kovaa tenttaamista verenpaineista, turvotuksista, sokereista (radin takia) ja yleisesti lääkkeistä keskustelemista erikoislääkärin kanssa, ja erikoislääkärin tekemää ultraa...
Joten hämmästys oli suuri, kun vastassa oli "vain" kätilö eikä muita. Mutta IHANA kätilö olikin, niin lämminhenkinen ja lempeä, selvästi omalla alallaan ja rakasti hommaansa. Kun hän ultrasi, hän jutteli niin elävästi pienestä, ihan kuin hän olisi jo syntynyt ja olisi siinä! Mieskin kiinnitti tähän huomiota ja kehui myöhemmin että olipas ihana kätilö.
Mutta, en siis hämmästellyt kätilölle mitään tätä ettei ole erikoislääkäriä eikä mitään, mutta lopussa kysyin huhtikuun ajanvarauksesta että osaako neuvoa miksei sinne ole tilattu mitään kokeita vaikka sairauskin on, ja aikakin on aika myöhään ottaen huomioon esikoisen aikaisen syntymän.
Kokeita varten hän neuvoi soittamaan tiettyyn numeroon ja tiedustelemaan sieltä asiaa, mutta muuten hän osasi kertoa ettei heille ole _enää_ ollenkaan omaa sisätautilääkäriä (kuten esikoisen aikana oli) joka seuraisi mua tai muuta sisätautisairaita, niin siksi kokeitakaan ja aikaisempia kontrolleja ei ole varmaan järjestetty ollenkaan.
Pieni kylmä kauhu kyllä meni lävitseni. Ei sisätautilääkäriä ollenkaan?
Soittelen mahdollisimman pian munuaispolille ja pyydän seurannan jatkamista tiiviimmin (sanoivat viimeksi että nkl hoitaa jatkossa raskauden takia seurannan koska heillä on oma lääkäri), että jospa he ottaisivat tästä kopin, koska onhan se aika pelottavaa kun esikoisessa oli eka kontrollipuhelu jo alle rv20, ja nyt eivät ota mitään kokeita eikä kantaa ennen rv28... ja kun kontrollit alkoivat, seurasivat hyvin tiiviisti 3vkon välein,
ja synnytyksen jälkeen seuranta oli tiivistä ja hoito hyvää - ja tapasin sisätautilääkärin useamman kerran sinä aikana kun osastolla olin. Mitenhän nyt käy? Erityisesti vielä synnytyksen jälkeen?
Mulla on korkea luotto munuaispoliin että varmasti pyynnöstä seuraavat raskausaikana hyvin mutta entäs sitten syntymän jälkeen? Mitä sitten tapahtuu kun synnytysosastolla ei ole asiaan perehtynyttä lääkäriä ollenkaan joka neuvoo ja valvoo ? toivottavasti mitään ei satu!
Saatto vähän tulla stressiä :D :/
Ainiin, se ultra ;)
Vauva oli edelleen poika ;) hyvin esitteli meille kätilö paikat.
Kätilö ultrasi tosi pitkään ja hartaasti, liikutteli vauveli masun päältä pitkän ajan jos ei nähnyt jotain kunnolla että kaikkeen saadaan varmuus, sydämen ja aivot tutki hyvin, katsoi ja mittasi luut, tutki kädet, jalat, kasvot... Saatiin ihania kuvia muistoksi! :)
Aivan mahtava fiilis jäi! versus esikoisen ru:hun.... Kaikki hyvin edelleen, onneksi. Pikku ukko oli kovalla liikekannalla kokoajan mutta vaati paljo suostuttelua kunnollisiin asennon vaihtoihin. :)
Hyvä fiilis jäi molemmilla, ja matkalla juteltiinkin jo nimestä.... :D
Terkuin Mea
keskiviikko 14. helmikuuta 2018
20+0 POKS puoliväli!
Vau!
Alun epämääräiset vuodot ja yksityisellä ramppaamiset on yhtäaikaa todella tuoreessa muistissa ja yhtäaikaa todella kaukaista ajatuksen virtaa...
Silloin en jotenkin uskonut että tulisin pääsemään pitkälle kun menettämisen pelko oli kokoajan läsnä vuotojen ja epävarmuuden takia, niin jotenkin tuntuu ihan uskomattomalta olla jo puolivälissä! Aika on mennyt todella kovaa vauhtia!
Vau.fi:
"21. raskausviikosta puhutaan, kun raskaus on kestänyt 20 viikosta ja 0 päivästä 20 viikkoon ja 6 päivään (20+0 – 20+6).
Sikiön paino: 325 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 16 cm
Koko pituus: 25 cm
SIKIÖ
Tämän viikon alussa sikiö on 18 viikkoa vanha. Vaikka tähänkin asti sikiön aktiviteettitaso ja liikehdintä on vaihdellut runsaasti, vasta nyt sillä on myös univaiheita, mutta ei vielä tiettyä unikaavaa. Se nukkuu eniten kun sinä olet liikkeellä ja herää kun sinä asetut aloillesi. Jotkut sikiöt löytävät nopeasti suosikkinukkumisasennon.
Hienonhienot untuvakarvat peittävät nyt koko pään, kulmakarvat alkavat muotoutua. Tytöillä kohtu kehittyy valmiiksi tällä viikolla ja emätin muodostuu. Ruskeaa rasvaa, joka auttaa lasta säilyttämään lämmön syntymän jälkeen, kehittyy nyt ihon alle kaulassa, rintakehässä ja nivusissa.
VoIdemainen vahakerros, jota kutsutaan kinaksi, alkaa, peittää ihoa. Tämä sisältää kuolleita ihosoluja, lanugosoluja ja öljyä rauhasista. Se suojaa sikiötä mm. infektioilta. Kinaa voi olla vielä jonkin verran iholla synnytyksessä. Se tekee lapsen liukkaaksi, jolloin se voi helpommin kulkeutua synnytyskanavan läpi. Vastasyntyneillä on kinan jäänteitä ihopoimuissa.
NAINEN
Nyt olet puolimatkassa! Eikö olekin ihanaa tietää, että pieni lapsi sisälläsi tulee koko ajan suuremmaksi ja suuremmaksi? Jotkut tuntevat ensimmäiset potkut tällä viikolla, joidenkin täytyy odottaa vielä viikko tai pari.
Mutta pian pieni poikasi tai tyttösi alkaa antaa päivittäin viestejä viihtyvyydestään potkuin ja liikkein. Onko olosi lämpimämpi kuin tavallisesti ja hikoiletko enemmän? Se johtuu siitä, että kilpirauhasestasi tulee aktiivisempi: lepoaineenvaihduntasi on 20 prosenttia vilkkaampi kuin tavallisesti. Yöhikoilu auttaa jäähdyttämisessäsamalla kun jäteaineita poistuu. Muistathan juoda riittävästi!"
Alun epämääräiset vuodot ja yksityisellä ramppaamiset on yhtäaikaa todella tuoreessa muistissa ja yhtäaikaa todella kaukaista ajatuksen virtaa...
Silloin en jotenkin uskonut että tulisin pääsemään pitkälle kun menettämisen pelko oli kokoajan läsnä vuotojen ja epävarmuuden takia, niin jotenkin tuntuu ihan uskomattomalta olla jo puolivälissä! Aika on mennyt todella kovaa vauhtia!
Vau.fi:
"21. raskausviikosta puhutaan, kun raskaus on kestänyt 20 viikosta ja 0 päivästä 20 viikkoon ja 6 päivään (20+0 – 20+6).
Sikiön paino: 325 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 16 cm
Koko pituus: 25 cm
Tämän viikon alussa sikiö on 18 viikkoa vanha. Vaikka tähänkin asti sikiön aktiviteettitaso ja liikehdintä on vaihdellut runsaasti, vasta nyt sillä on myös univaiheita, mutta ei vielä tiettyä unikaavaa. Se nukkuu eniten kun sinä olet liikkeellä ja herää kun sinä asetut aloillesi. Jotkut sikiöt löytävät nopeasti suosikkinukkumisasennon.
Hienonhienot untuvakarvat peittävät nyt koko pään, kulmakarvat alkavat muotoutua. Tytöillä kohtu kehittyy valmiiksi tällä viikolla ja emätin muodostuu. Ruskeaa rasvaa, joka auttaa lasta säilyttämään lämmön syntymän jälkeen, kehittyy nyt ihon alle kaulassa, rintakehässä ja nivusissa.
VoIdemainen vahakerros, jota kutsutaan kinaksi, alkaa, peittää ihoa. Tämä sisältää kuolleita ihosoluja, lanugosoluja ja öljyä rauhasista. Se suojaa sikiötä mm. infektioilta. Kinaa voi olla vielä jonkin verran iholla synnytyksessä. Se tekee lapsen liukkaaksi, jolloin se voi helpommin kulkeutua synnytyskanavan läpi. Vastasyntyneillä on kinan jäänteitä ihopoimuissa.
NAINEN
Nyt olet puolimatkassa! Eikö olekin ihanaa tietää, että pieni lapsi sisälläsi tulee koko ajan suuremmaksi ja suuremmaksi? Jotkut tuntevat ensimmäiset potkut tällä viikolla, joidenkin täytyy odottaa vielä viikko tai pari.
Mutta pian pieni poikasi tai tyttösi alkaa antaa päivittäin viestejä viihtyvyydestään potkuin ja liikkein. Onko olosi lämpimämpi kuin tavallisesti ja hikoiletko enemmän? Se johtuu siitä, että kilpirauhasestasi tulee aktiivisempi: lepoaineenvaihduntasi on 20 prosenttia vilkkaampi kuin tavallisesti. Yöhikoilu auttaa jäähdyttämisessäsamalla kun jäteaineita poistuu. Muistathan juoda riittävästi!"
Olo täällä on ihan jees! :)
Välillä vähän närästää ja suonta vetää jalasta ja millon mistäkin :D HIKI on jatkuvasti ja nenä on ehkä maailman tukkoisin, selkääki välillä särkee mutta vois olla huonomminkin :P :)
Hankintoja on alettu tekemään ja paketteja tulee ovista ja ikkunoista :D haha... Niistä myöhemmin lisää!
T. Mea 20+0
tiistai 13. helmikuuta 2018
Munuaispoli käynti ja verenpaine mittauksia
Viime viikolla kävin munuaispolin labroissa - aamupissa ja verikokeet 12h ravinnotta, ja olen jännännyt tuloksia ihan hulluna! Pelkään kokoajan että krea ottaa jonku järkyttävän hypyn luvuissa, ja mahdollisuudet päästä edes lasta pelastaville viikoille ei toteudu vaan tulee keskeytys tms.
Tosin jos krea ottaisi jonkun ihan super muutoksen luvuissa, näkyisi se myös kropassa (minulla näin:) ainakin jäätävänä turvotuksena, päänsärkyinä, huimauksena yms että luulisin että arvaisin etukäteen ja toistaiseksi tällaisia olojan ei ole ollut niin olen ollut kohtuu rauhallisin mielin, mutta AINA se jännittää ja pelottaa kun tuloksia odottaa.
Olen ottanut munuaispolia varten itse oma-alotteisesti tehostettua verenpaine mittausta jokusen viikon ja kirjannut ne koneelle ylös. Otin printin mukaan ja vein sen polille.
Olen mittanut lukuja seuraavasta:
Heti herätessä.
1,5h aamulääkkeen oton jälkeen.
8h ensimmäisestä lääkkeestä eli aikaan kun päivä lääke kuuluisi ottaa.
1,5h päivälääkkeestä.
8h päivälääkkeestä eli aikaan kun iltalääke pitäisi ottaa.
1,5h iltalääkkeestä.
Tosin jos krea ottaisi jonkun ihan super muutoksen luvuissa, näkyisi se myös kropassa (minulla näin:) ainakin jäätävänä turvotuksena, päänsärkyinä, huimauksena yms että luulisin että arvaisin etukäteen ja toistaiseksi tällaisia olojan ei ole ollut niin olen ollut kohtuu rauhallisin mielin, mutta AINA se jännittää ja pelottaa kun tuloksia odottaa.
Olen ottanut munuaispolia varten itse oma-alotteisesti tehostettua verenpaine mittausta jokusen viikon ja kirjannut ne koneelle ylös. Otin printin mukaan ja vein sen polille.
Olen mittanut lukuja seuraavasta:
Heti herätessä.
1,5h aamulääkkeen oton jälkeen.
8h ensimmäisestä lääkkeestä eli aikaan kun päivä lääke kuuluisi ottaa.
1,5h päivälääkkeestä.
8h päivälääkkeestä eli aikaan kun iltalääke pitäisi ottaa.
1,5h iltalääkkeestä.
Aamu arvot olleet vähän korkeampia kuin muut, mutta aika hyvin mennyt So far! :)
Pääsin lääkärille n 5min myöhässä, ja lääkärinä TAAS sellainen jota en ollut aikaisemmin tavannut. Hän ei ollut juurikaan perehtynyt tapaukseeni ja selitti kaikkea yleistä jonka jo tiesin todella hyvin mutta muuten ihan sydämellinen nainen oli.
Arvot oli "ok", eli ei nousuja.
Krea 92. (ennen raskautta 116 ja viimeksi 90) eli nousu oli todella todella pieni 90 -> 92
Hemppa 146 (viimeksi 161)
Kolesteroli vähän koholla, oli viimeksikkin.
Ei mitään hälyyttävää siis. Erittäin huojentavaa! Eli jos mitään dramaattista ei tapahdu, pitäisi päästä vielä monta viikkoa eteenpäin! :) Jippii!! Olen tosi iloinen ja huojentunut. Rakenne ultra tällä viikola, neuvola maaliskuun alussa ja huhtikuussa naistenklinikka, ja munuaispoli kontrolli toukokuussa. Toivottavasti kaikki menee hyvin jatkossakin!
Nyt Albetol lääkitys 100mg 5x/pv, 2-2-1 eli kaksi aamulla, kaksi päivällä ja yksi illalla! Toivottavasti tällä päästään hyvin vielä eteenpäin! :)
Huh!
Terkuin huojentunut Mea 19+6
perjantai 9. helmikuuta 2018
Poika vs tyttö odotus
Alkuviikosta tosiaan selvisi että meillä olisi tulevalle isosiskolle tulossa pikkuveli, ja selasinkin blogia itse taaksepäin ja katselin että mitäs ne kaikki poppakonstit meille lupailikaan, eli kaikki testit, ja kiinalaista kalenteria lukuunottamatta ne itseasiassa povasikin poikaa.
Aluksi "odotin" tyttöä, koska tosiaan isoäitinit näki sellaisen siihen viittaavan unen (tosin eihän unessa jalkoväliä näkynyt vaan päätteli ulkonäöstä eli voisihan se kai olla poikakin, kyllähän sitä jokainen joskus erehtyy vauvan sukupuolesta vain ulkonäön perusteella ;))... mutta tästä mulle jäi fiilis silloin että olisi tyttö.
Aika pian aloin kuitenkin jotenkin epäilemään poikaa, mutta ne liittyivät enemmän raskauden erilaisuuksiin (huom nämä on vain MUN henk.koh kokemuksia raskaudessa ei yleispäteviä ;)) :
Tyttö:
Pahoinvointi ei alkanut heti plussasta, mutta kun alkoi se oli 24/7 etomista ja kesti koko raskauden.
Maistui kaikki makea
Oli raskausviikkoja ettei voinut syödä mitään suolaista ja lämmintä
Väsymystä oli jossain määrin läpi raskauden
Maha kasvoi hitaasti ja levisi vähän kaikkialle
Potkut alkoi tuntua rv 21+ ja tuntui "aina" oikealla kyljessä
Poika:
Pahoinvointi alkoi heti plussasta mutta oli vain iltaisin.
Maistui kaikki suolainen - makeat tuntui liian makeilta
Super oksetus viikkoja ruokia kohtaa ei ollut missään välissä
Väsymystä jonkin verran
Maha kasvanut vauhdilla ja enemmän eteenpäin
Potkut alkoi tuntua 18+ ja aina "alapässää" :D
--
Nyt tulee sitten vielä loppuun super hörhö osuus ;)
Mä ns varmistuin että pakko olla tulossa poika, kun yksi päivä pohdin näitä sukupuolijuttuja ja yhtäkkiä aistin voimakkaasti että mun Ukki on meillä (kuollut siis vuosia sitten)... ja lopulta Ukki oli meillä 4 päivää, kunnes lopulta pyysin poistumaan. Ukki ei oo käynyt meillä kertakaan kuolemansa jälkeen, eli tämä oli selvästi hyvin poikkeuksellista niin aloin epäilemään erittäin äärimmäisen vahvasti että tämä liittyy jotenkin nyt tulevaan lapseen.
Näin myös kesällä vauvahaaveissa unen (en ollut vielä raskaana) pojasta jonka sain. - en muista unta muuten tarkemmin mutta muistan sen tunteen aamulla kun heräsin ja tajusin ettei mulla olekaan poikavauvaa, ja se hetkellinen tulvahdus kipeää, niin kipeää ikävää että se fyysisesti sattui (outoa?!) ja se poika jäi mun mieleen tosi voimakkaasti... silloin jo mietin myös että voiskohan seuraava olla poika.
No näihin hörhöjuttuihin uskokoon ken tahtoo, mutta itse uskon että "merkkejä" on ollut jo pitkään, ja koska muistan ne, olen osittain kyllä laittanut ne merkillekin vaikken sillon ole ollut niin vahvan varma mistä kyse.
Sellaista :)
19+2 tänään alkanut suonenvedot jaloissa ja närästys. Ah ihanaa.
Hyvää viikonloppua, palataan! :)
Mea
Aluksi "odotin" tyttöä, koska tosiaan isoäitinit näki sellaisen siihen viittaavan unen (tosin eihän unessa jalkoväliä näkynyt vaan päätteli ulkonäöstä eli voisihan se kai olla poikakin, kyllähän sitä jokainen joskus erehtyy vauvan sukupuolesta vain ulkonäön perusteella ;))... mutta tästä mulle jäi fiilis silloin että olisi tyttö.
Aika pian aloin kuitenkin jotenkin epäilemään poikaa, mutta ne liittyivät enemmän raskauden erilaisuuksiin (huom nämä on vain MUN henk.koh kokemuksia raskaudessa ei yleispäteviä ;)) :
Tyttö:
Pahoinvointi ei alkanut heti plussasta, mutta kun alkoi se oli 24/7 etomista ja kesti koko raskauden.
Maistui kaikki makea
Oli raskausviikkoja ettei voinut syödä mitään suolaista ja lämmintä
Väsymystä oli jossain määrin läpi raskauden
Maha kasvoi hitaasti ja levisi vähän kaikkialle
Potkut alkoi tuntua rv 21+ ja tuntui "aina" oikealla kyljessä
Poika:
Pahoinvointi alkoi heti plussasta mutta oli vain iltaisin.
Maistui kaikki suolainen - makeat tuntui liian makeilta
Super oksetus viikkoja ruokia kohtaa ei ollut missään välissä
Väsymystä jonkin verran
Maha kasvanut vauhdilla ja enemmän eteenpäin
Potkut alkoi tuntua 18+ ja aina "alapässää" :D
--
Nyt tulee sitten vielä loppuun super hörhö osuus ;)
Mä ns varmistuin että pakko olla tulossa poika, kun yksi päivä pohdin näitä sukupuolijuttuja ja yhtäkkiä aistin voimakkaasti että mun Ukki on meillä (kuollut siis vuosia sitten)... ja lopulta Ukki oli meillä 4 päivää, kunnes lopulta pyysin poistumaan. Ukki ei oo käynyt meillä kertakaan kuolemansa jälkeen, eli tämä oli selvästi hyvin poikkeuksellista niin aloin epäilemään erittäin äärimmäisen vahvasti että tämä liittyy jotenkin nyt tulevaan lapseen.
Näin myös kesällä vauvahaaveissa unen (en ollut vielä raskaana) pojasta jonka sain. - en muista unta muuten tarkemmin mutta muistan sen tunteen aamulla kun heräsin ja tajusin ettei mulla olekaan poikavauvaa, ja se hetkellinen tulvahdus kipeää, niin kipeää ikävää että se fyysisesti sattui (outoa?!) ja se poika jäi mun mieleen tosi voimakkaasti... silloin jo mietin myös että voiskohan seuraava olla poika.
No näihin hörhöjuttuihin uskokoon ken tahtoo, mutta itse uskon että "merkkejä" on ollut jo pitkään, ja koska muistan ne, olen osittain kyllä laittanut ne merkillekin vaikken sillon ole ollut niin vahvan varma mistä kyse.
Sellaista :)
19+2 tänään alkanut suonenvedot jaloissa ja närästys. Ah ihanaa.
Hyvää viikonloppua, palataan! :)
Mea
maanantai 5. helmikuuta 2018
4D ultra kuulumisia
Tänä aamuna jänskätti jo hieman... iltapäivällä oli tiedossa 4D ultra yksityisellä!
Kunnallinen rakenneultra on hieman myöhemmin mutta kävin myös esikoisesta 18+5 samalla yksityisellä ja päätin että menen taas. Ainakin esikoisen aikana yksityinen oli huomattavasti parempi kokemus kuin kunnallinen; tarkempi ja informatiivisempi, mutta eräs tuttava kyllä väitti kovasti että tässä muutamassa vuodessa olisi kunnallisella laitteet parantuneet ja käytännöt myös, mutta mielummin menen kuitenkin nyt koska haluan tietää miten pieni on kasvanut (esikoisen "Kasvun pysähdys" säikäytti kyllä ihan kunnolla kun syntyi) että vastaako viikkojaan vielä vai onko pienempi yms.
ja toki bonuksena odottelen tietoa vauvan "merkistä" ;)
Iltapäivällä vein esikoisen isovanhemmille hoitoon, ja lähdin viettämään "omaa aikaa" bussiin ja junaan, joilla matkustin Helsingin keskustaan. Tapasin siellä mieheni, ja yhdessä matkasimme ultraan. Äkkiä matkalla söin karjalanpiirakkaa ja join mehua että jaksaa, ja samalla mies haukkasi jotain pientä että jaksaa ja sokerit pysyy hyvinä - hällä tulee helposti heikotusta lääkäreissä, oli kyse sitten mistä vain.
Ensin ilmoittautuminen ja sitten odottelemaan kutsua.
Jännitti mutta ei sen suhteen että "onko siellä ketään" koska liikkeet tuntuneet eilenkin hyvin ja heti tänä aamina taas mylläsi, mutta vauvan koko arvio hieman pelottaa - esikoisesta tuntui että aina kun meni ultraan niin vastasi pienenmpää ja taas pienempää.. ja lopulta syntyessään rv33+0 vastasi n. rv 28 kokoista vauvaa, niin kyllähän se hätkähdytti ja pelotti.. Ajatus kai oli että verenpaineiden, sairauden ja epäillyn raskausmyrkytyksen vuoksi istukka ehkä olisi toiminut huonosti, tai sairaus hidastanut vauvan kasvua... epäselvää joka tapauksessa, niin pelottaahan se, että onko nyt sama homma vai voisko tämä bebe olla vastais paremmin viikkoja ja arvioita että kasvaisi paremmin - ainakin verenpaineet on olleet paremman eikä lääkitys ole vieläkään! täydessä 600mg päiväannostuksessa koska ei ole ollut (minun mielestäni) tarvetta! - tämäkin tosin varmaan selvitellään ensvkon munuaispolilla että pitääkö nostaa...
Nojoo, päästiin sisälle tutkimukseen ja se olikin sitten nopea toimitus, 15min ja ulos! tsing, eikä halpaa lystiä! :D
Mutta tarkkaa se oli, kaikki sormet ja varpaat laskettiin, kasvojen piirteet katsottiin, sisäelimet, aivot kaikki tutkittiin ja hienosti löytyi kaikki ja oli kunnossa. ja painoarviokin oli komeat 295g eli hyvä!
Jalkoväliäkin tutkittiin ja siellähän se selkeä uloke oli... eli poikaa povattiin kovin varmasti! ja kyllähän se ultrakuva tässä kädessä siltä näyttää minunkin mielestä :D
Huh, onneksi kaikki hyvin, se on nyt se tärkein juttu, olen todella huojentunut ja onnellinen <3
Poikalupauksestakin tottakai, mutta miten mä raukka selviän kun pitää astua prinsessa tylliunelma maailman ulkopuolell ;) tsih! tulevalla isosiskolla oli sulateltavaa tässä eniten, kun oli siskon tilannut niin ei ottanut asiaa kovin kevyesti :D haha.
Lisää tunnelmia myöhemmin! <3
Terkuin
Mea
Kunnallinen rakenneultra on hieman myöhemmin mutta kävin myös esikoisesta 18+5 samalla yksityisellä ja päätin että menen taas. Ainakin esikoisen aikana yksityinen oli huomattavasti parempi kokemus kuin kunnallinen; tarkempi ja informatiivisempi, mutta eräs tuttava kyllä väitti kovasti että tässä muutamassa vuodessa olisi kunnallisella laitteet parantuneet ja käytännöt myös, mutta mielummin menen kuitenkin nyt koska haluan tietää miten pieni on kasvanut (esikoisen "Kasvun pysähdys" säikäytti kyllä ihan kunnolla kun syntyi) että vastaako viikkojaan vielä vai onko pienempi yms.
ja toki bonuksena odottelen tietoa vauvan "merkistä" ;)
Iltapäivällä vein esikoisen isovanhemmille hoitoon, ja lähdin viettämään "omaa aikaa" bussiin ja junaan, joilla matkustin Helsingin keskustaan. Tapasin siellä mieheni, ja yhdessä matkasimme ultraan. Äkkiä matkalla söin karjalanpiirakkaa ja join mehua että jaksaa, ja samalla mies haukkasi jotain pientä että jaksaa ja sokerit pysyy hyvinä - hällä tulee helposti heikotusta lääkäreissä, oli kyse sitten mistä vain.
Ensin ilmoittautuminen ja sitten odottelemaan kutsua.
Jännitti mutta ei sen suhteen että "onko siellä ketään" koska liikkeet tuntuneet eilenkin hyvin ja heti tänä aamina taas mylläsi, mutta vauvan koko arvio hieman pelottaa - esikoisesta tuntui että aina kun meni ultraan niin vastasi pienenmpää ja taas pienempää.. ja lopulta syntyessään rv33+0 vastasi n. rv 28 kokoista vauvaa, niin kyllähän se hätkähdytti ja pelotti.. Ajatus kai oli että verenpaineiden, sairauden ja epäillyn raskausmyrkytyksen vuoksi istukka ehkä olisi toiminut huonosti, tai sairaus hidastanut vauvan kasvua... epäselvää joka tapauksessa, niin pelottaahan se, että onko nyt sama homma vai voisko tämä bebe olla vastais paremmin viikkoja ja arvioita että kasvaisi paremmin - ainakin verenpaineet on olleet paremman eikä lääkitys ole vieläkään! täydessä 600mg päiväannostuksessa koska ei ole ollut (minun mielestäni) tarvetta! - tämäkin tosin varmaan selvitellään ensvkon munuaispolilla että pitääkö nostaa...
Nojoo, päästiin sisälle tutkimukseen ja se olikin sitten nopea toimitus, 15min ja ulos! tsing, eikä halpaa lystiä! :D
Mutta tarkkaa se oli, kaikki sormet ja varpaat laskettiin, kasvojen piirteet katsottiin, sisäelimet, aivot kaikki tutkittiin ja hienosti löytyi kaikki ja oli kunnossa. ja painoarviokin oli komeat 295g eli hyvä!
Jalkoväliäkin tutkittiin ja siellähän se selkeä uloke oli... eli poikaa povattiin kovin varmasti! ja kyllähän se ultrakuva tässä kädessä siltä näyttää minunkin mielestä :D
Huh, onneksi kaikki hyvin, se on nyt se tärkein juttu, olen todella huojentunut ja onnellinen <3
Poikalupauksestakin tottakai, mutta miten mä raukka selviän kun pitää astua prinsessa tylliunelma maailman ulkopuolell ;) tsih! tulevalla isosiskolla oli sulateltavaa tässä eniten, kun oli siskon tilannut niin ei ottanut asiaa kovin kevyesti :D haha.
Lisää tunnelmia myöhemmin! <3
Terkuin
Mea
sunnuntai 4. helmikuuta 2018
18+4 ensimmäiset käsipotkut
Voi rakkaus.
Nyt illalla nukkumaan mennessä tunsin kovaa möyrintää mahassa ja tökkimistä (herää aina möyrimään kun menen nukkumaan), ja vaistomaisesti laskin käden vatsalle vaikkei tähän mennessä tuntemukset ole ulottuneet käteen asti.. Nyt pienokainen oli sopivassa kulmassa ja ihan alavatsalla tykitteli n. sektiohaavan kohdilla, kun tunsin ensin kättä vasten hentoisen töytäisyn ja hetken päästä napakan potkun - oi sitä onnen tulvahduksen määrää :)
Vaikkei ole montaa päivää kun ihanan pienen neuvolan utlrassa näin, oli tällainenkin tervehdys enemmän kuin tervetullut yllätys! Kyllähän siinä sydän sulaa ihan totaalisesti! Muutaman töytäisyn vielä tunsin ja sitten hurjaa kuplintaa ja kiepuntaa, taisi pieni vaihtaa asentoa eikä potkut enää tuntuneet käteen asti.
On ihana alkaa unille näissä tunnelmissa, vaikka hieman jännittääkin... Huomenna 4D ultra!
Ihania unia,
t Mea
Nyt illalla nukkumaan mennessä tunsin kovaa möyrintää mahassa ja tökkimistä (herää aina möyrimään kun menen nukkumaan), ja vaistomaisesti laskin käden vatsalle vaikkei tähän mennessä tuntemukset ole ulottuneet käteen asti.. Nyt pienokainen oli sopivassa kulmassa ja ihan alavatsalla tykitteli n. sektiohaavan kohdilla, kun tunsin ensin kättä vasten hentoisen töytäisyn ja hetken päästä napakan potkun - oi sitä onnen tulvahduksen määrää :)
Vaikkei ole montaa päivää kun ihanan pienen neuvolan utlrassa näin, oli tällainenkin tervehdys enemmän kuin tervetullut yllätys! Kyllähän siinä sydän sulaa ihan totaalisesti! Muutaman töytäisyn vielä tunsin ja sitten hurjaa kuplintaa ja kiepuntaa, taisi pieni vaihtaa asentoa eikä potkut enää tuntuneet käteen asti.
On ihana alkaa unille näissä tunnelmissa, vaikka hieman jännittääkin... Huomenna 4D ultra!
Ihania unia,
t Mea
perjantai 2. helmikuuta 2018
1. neuvola lääkäri
Tänään oli ensimmäinen neuvola lääkäri, tai noh, mullahan oli ekan neuvolan yhteydessä nopea lääkärillä käynti kun th halusi häntä konsultoida hieman tuon mun sairauden ja lääkitysten takia yms. mutta nyt oli ensimmäinen virallinen lääkäri. Ja nyt on 18+2
En oikein tiennyt mitä odottaa, toivoin hartaasti ettei olisi ainakaan sisätutkimusta! Koska meillä neuvolalääkärit olleet aina tosi kovakouraisia ja kylmiä, niin yhtään ylimääräistä tutkimusta en kaipaa jos ei ole pakko, ja toivon ettei ole!
Lääkäri kutsui sisään vain 5min myöhässä (esikoisessa oli enemmänki sääntö että vähintään 30 min myöhässä). Tämä lääkäri on aika uusi talossa eikä mulla ole hänestä tosiaan kokemusta kuin hyvin nopean konsultaatio käynnin verran.
Lääkäri oli itseasiassa oikein mukava! :) Vähän kielimuuri harmitti kun hän ei ihan musta vastannut kaikkeen oikein kun tuntui ettei hän ymmärtänyt täysin miten asian kysyin mutta aika hyvin meni!.
Lääkäri teki pelätyn sisätutkimuksen joka ei sattunut yhtään! Kaikki hyvin, eikä alakerrassa ollut mitään muutoksia! (eipä oo kyllä supistellutkaan ollenkaan :)).
Sitten yllätyksekseni meidän neuvolaan oli tullut ultrauslaite ja pääsin kurkkaamaan pientä!! <3
Voi mikä rakkaus! <3
Siellä sydän sykki tasaisesti, 150. Siellä hän rauhallisesti kölli ja rapsutteli päätään :) Lääkäri ei tehnyt mittauksia eikä antanut kuvia mutta vähän katseltiin vain, näytti missä on pää, aivot, silmäkuopat yms. Hän olisi katsonut vähän jalkoväliinkin ;) mutta tämä vauva päätti pitää jalat ristissä tiukasti niin ei saatu vielä minkäänlaista arvauksen tynkääkään asiasta mutta pääasia että vauveli näytti voivan hyvin! :)
Virtsa +++ (+++)
Verenpaine 125/75 (123/72)
Paino 83.6kg (82.6kg)
Hemppa -ei mitattu (ei mitattu)
Nopeasti kurkattiin radi vihko mutta siinä ei ollut mitään "ihmeellistä" kun arvot olleet ok, niin jatketaan samaan malliin. Muistutti ruokavaliosta ja ettei paino sais kauheasti nousta että pitää olla tarkkana ja liikkua! (on kyllä lumitöiden ja pulkan vedon muodossa liikuttukin, enemmän kuin laki sallii! ;)).
Käynti oli 25min ja ulos - aika tiivis ja nopea mutta silti jäi ihan kiva fiilis, ja ultraus oli aivan ihana yllätys, pelasti kyllä viikon ihan totaalisesti! :) Nyt täällä leijailaan ihanassa vauvahattarapilvessä! :) En malta odottaa ensvkon 4d ultraa!
En oikein tiennyt mitä odottaa, toivoin hartaasti ettei olisi ainakaan sisätutkimusta! Koska meillä neuvolalääkärit olleet aina tosi kovakouraisia ja kylmiä, niin yhtään ylimääräistä tutkimusta en kaipaa jos ei ole pakko, ja toivon ettei ole!
Lääkäri kutsui sisään vain 5min myöhässä (esikoisessa oli enemmänki sääntö että vähintään 30 min myöhässä). Tämä lääkäri on aika uusi talossa eikä mulla ole hänestä tosiaan kokemusta kuin hyvin nopean konsultaatio käynnin verran.
Lääkäri oli itseasiassa oikein mukava! :) Vähän kielimuuri harmitti kun hän ei ihan musta vastannut kaikkeen oikein kun tuntui ettei hän ymmärtänyt täysin miten asian kysyin mutta aika hyvin meni!.
Lääkäri teki pelätyn sisätutkimuksen joka ei sattunut yhtään! Kaikki hyvin, eikä alakerrassa ollut mitään muutoksia! (eipä oo kyllä supistellutkaan ollenkaan :)).
Sitten yllätyksekseni meidän neuvolaan oli tullut ultrauslaite ja pääsin kurkkaamaan pientä!! <3
Voi mikä rakkaus! <3
Siellä sydän sykki tasaisesti, 150. Siellä hän rauhallisesti kölli ja rapsutteli päätään :) Lääkäri ei tehnyt mittauksia eikä antanut kuvia mutta vähän katseltiin vain, näytti missä on pää, aivot, silmäkuopat yms. Hän olisi katsonut vähän jalkoväliinkin ;) mutta tämä vauva päätti pitää jalat ristissä tiukasti niin ei saatu vielä minkäänlaista arvauksen tynkääkään asiasta mutta pääasia että vauveli näytti voivan hyvin! :)
Virtsa +++ (+++)
Verenpaine 125/75 (123/72)
Paino 83.6kg (82.6kg)
Hemppa -ei mitattu (ei mitattu)
Nopeasti kurkattiin radi vihko mutta siinä ei ollut mitään "ihmeellistä" kun arvot olleet ok, niin jatketaan samaan malliin. Muistutti ruokavaliosta ja ettei paino sais kauheasti nousta että pitää olla tarkkana ja liikkua! (on kyllä lumitöiden ja pulkan vedon muodossa liikuttukin, enemmän kuin laki sallii! ;)).
Käynti oli 25min ja ulos - aika tiivis ja nopea mutta silti jäi ihan kiva fiilis, ja ultraus oli aivan ihana yllätys, pelasti kyllä viikon ihan totaalisesti! :) Nyt täällä leijailaan ihanassa vauvahattarapilvessä! :) En malta odottaa ensvkon 4d ultraa!
Ihanaa alkavaa viikonloppua!
terkuin Mea
torstai 1. helmikuuta 2018
Pahoinvointi helpottanut, ihanaa!
18+1 ja ihana ollut nyt n viikon ajan jo huomata että pahoinvointi alkanut helpottamaan tosissaan! Aamuisin ei tarvitse enää syödä heti kun herää, voi hyvin odotella 1.5-2h hyvinkin, eli odotella rauhassa sitä oikeaa nälkää! ja syödä yhtäaikaa esikoisen kanssa!
Ilta pahoinvoinnit myös hellittänyt! Jaksan taas lukea hyvin iltasatuja lapselle ja valvoa hänen kanssaan paremmin jos uni ei heti maistu, enää ei ala oksettamaan ja kiukuttamaan! i-h-a-n-a-a!
Otan tästä todellakin kaiken irti ja nautin! :)
Myös monet ennen raskautta maistuvat ruoat mutta raskauden aikana ällöiksi muuttuneet on alkaneet maistua.. kuten kalkkunaleike :D enää ei tule etomista niin helposti ruoista, jee! (toivottavasti tästä ei ala mitään radikaalia painonnousua!).
Ihanaa kun arki alkaa helpottamaan! eihän tätä kestänytkään kuin 11 viikkoa! :D eli todellakin tervetullut vaihtelu jonka toivon kestävän myös edes sen 11 viikkoa ;D haha!
Tässähän alkaa jo haaveilla vaikka mistä kun energiaa on enemmän, jaksaa hoitaa asioitakin taas paremmin! :) Nyt pitääkin pistää hihat heilumaan asioiden suhteen! :)
T Mea
Ilta pahoinvoinnit myös hellittänyt! Jaksan taas lukea hyvin iltasatuja lapselle ja valvoa hänen kanssaan paremmin jos uni ei heti maistu, enää ei ala oksettamaan ja kiukuttamaan! i-h-a-n-a-a!
Otan tästä todellakin kaiken irti ja nautin! :)
Myös monet ennen raskautta maistuvat ruoat mutta raskauden aikana ällöiksi muuttuneet on alkaneet maistua.. kuten kalkkunaleike :D enää ei tule etomista niin helposti ruoista, jee! (toivottavasti tästä ei ala mitään radikaalia painonnousua!).
Ihanaa kun arki alkaa helpottamaan! eihän tätä kestänytkään kuin 11 viikkoa! :D eli todellakin tervetullut vaihtelu jonka toivon kestävän myös edes sen 11 viikkoa ;D haha!
Tässähän alkaa jo haaveilla vaikka mistä kun energiaa on enemmän, jaksaa hoitaa asioitakin taas paremmin! :) Nyt pitääkin pistää hihat heilumaan asioiden suhteen! :)
T Mea
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)